KT51 valaistusprojekti ”Route 51”

Lehdissä oli tie KT51 valaistuksesta juttua kansanedustaja Johan Kvarnströmin lausumana, että myönnetty raha 0,5 miljoonaa koskee tieosuuksia KT 51 osalta Raaseporin puolta ja Inkoon puoleinen osuus jäisi edelleen pimeäksi. Tämä on herättänyt isoa suuttumusta laajalti Route 51 projektin vetäjien ja Pro Inkoon hallituksen jäsenten keskuudessa, kuten myös inkoolaisten teiden käyttäjien osalta.

Pro Inkoo avasi projektin tästä KT51 tien valaisemisesta vuonna 2017. Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström tarttuivat energisesti asiaan ja lähtivät usein tapaamisin ja neuvotteluin viemään asiaa eteenpäin. Pro Inkoosta oli tässä vaiheessa Jochim Donner mukana.

Varsinaisen sysäyksen koko ajatus sai, kun edellä mainitut innovoivat Route 51 hankkeen. Valaistusprojekti kehittyi näin älytieprojektiksi. Ajatus hirvi- ja peuraeläin tunnistuksesta hälytysjärjestelmineen olisi mukana valaisinpylväissä.

Hanke sai lisää nostetta, kun esiselvitys käynnistys Momentum -tutkimusohjelman toimesta ja edelleen kun Business Finland lähti rahoittamaan toimijoita VTT:n toimesta kokoavan hankkeen.

Nyt luvattu 0,5 miljoonaa riittää vain kolmannekseen koko KT51 pimeän osuuden valaisuun. Eli tien vilkkaimman ja vaarallisimmalle osuudelle, Siuntion ja Inkoon rajalta Inkoon satamatien liittymään. Tällä osuudella myös lukuisimmat hirvi- ja peura onnettomuudet. Osuudella myös lukuisia liittymiä, joista puuttuu liitäntäkaistat.

Liikennemääriin ja projektin vaiheisiin lisätietoa Pro Inkoon Projektit / Kantatie 51 otsikoiden alta.  http://www.proinga.fi/fi/kantatie-51/

Ei tunnu järkeenkäyvältä, että tieosuutta lähdetään valaisemaan sieltä missä on vähiten liikennettä. Investointien osalta pitää mennä liikenneturvallisuus edellä. Tilastot kertovat, että vilkkain ja onnettomuusalttein tieosuus on Siuntion rajalta inkoon Satamatien risteykseen.

Pro Inkoon hallitus toivoo, että poliittisia päätöksiä rahoituksen kohdentamisesta tekevä tahot kuuntelevat asiassa asiantuntijoita Ely-keskuksessa ja Väylävirastossa ja tekevät päätökset rahoituksen kohdentamisesta heidän lausuman mukaan. Projekti tarvitsee teknologialleen noita valaisinpylväitä. Route 51 hanke olisi hyödyksi kaikille alueen asukkaille. Myös Raaseporin ja Hangon suunnasta pääkaupunkiseudulle liikkuvat saisivat ison hyödyn älytieprojektista.

Pro Inkoo yrittää avittaa projektia nostamalla esille perusteluja ja tukemalla Inkoon kunnan johtajia heidän työssään. Siksi toivotaankin, että mahdollisimman moni otatte yhteyttä päättäjiin asiassa, jotta saadaan vilkkain osuus edellä edettyä tämän tien valaisemisessa. Varsinkin Inkoon kunnan valtuutetut ovat avain asemassa asian tiedoksi saattamisessa puolueittensa johdolle.

Pro Inkoo on, kuten olemme määritelleet ideologiamme, puolueisiin sitoutumaton yhdistys ja tällaisena haluamme pysyä. Näin ollen emme pysty emmekä halua lähteä asiassa politikoimaan, joten se osuus jää valtuuston jäsenten tehtäväksi.

Jorma Viita

Pro Inkoo ry

Facebooktwitter

Inkoon Säästöpankkisäätiö tukee Muumileikkipuistoa ja kuntoportaita merkittävillä lahjoituksilla

Tulevana kesänä lapsilla on Inkoossa mahdollisuus astua Tove Janssonin maailmaan, kun kirjaston viereen rakennetaan uusi leikkipuisto. Lapsiperheiden vetonaula on kunnan suursatsaus, jonka mahdollistaa Inkoon Säästöpankkisäätiön 75 000 euron antelias lahjoitus.

Kunnantalon ja kirjaston viereinen viheralue muuttuu kesään mennessä satumaailmaksi. Kesäkuun loppuun mennessä sinne on rakennettu aivan uusi leikkipuisto, jonka maamerkkinä toimii seitsemän metriä korkea kolmikerroksinen Muumitalo. Toistaiseksi Suomessa on vain yksi vastaavanlainen puisto ja se sijaitsee Kotkassa.

Leikkipuisto on kunnan ja Inkoon Säästöpankkisäätiön välinen ainutlaatuinen yhteistyö. Säätiö tukee normaalisti voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä.

– Olemme aikaisemmin välttäneet verottavan, kuten kunnan tai seurakunnan, toiminnan tukemista. Mutta kuntien tilanne on tällä hetkellä haastava. On paljon, jota ei voida toteuttaa ilman ulkoista tukea.

Näin sanoo Monica Baarman-Henriksson, Inkoo säästöpankkisäätiön asiamies.

– Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen. Ensimmäistä kertaa myönnetyt tuet ylittävät tuottomme. Mutta ennakoimme tämän jo maaliskuussa ja budjetoimme normaalin jakelun mukaan sillä perustelulla, että olemme jo monena vuonna yrittäneet ja onnistuneet valmistautumaan huonompia aikoja varten.

Tänä vuonna säätiön myöntäminen tukien kokonaissumma on 305 160 euroa. Tästä 75 000 euroa myönnettiin kunnan uudelle leikkipuistolle ja 33 000 euroa kuntoportaille, jotka Pro Inkoo toteuttaa. Tämä vastaa lähes 35 prosenttia säätiön myöntämästä kokonaissummasta. Myös muut tuet, joita jaetaan lähes 40 eri yhdistyksille, joilla on sidoksia Inkooseen, julkistetaan tänään.

Muutama vuosi sitten Säästöpankkisäätiön korkeimman toimielimen, eli delegaation, luottamushenkilöitä pyydettiin esittämään ideoita ja toiveita siitä, mitä säätiö voisi tukea.

– Silloin kylän keskustan ympäristön piristäminen, Inkoon näkyvyyden parantaminen sekä liikkumiseen innostaminen nostettiin esille. Sekä leikkipuisto että kuntoportaat edustavat näitä toiveita, sanoo Baarman-Henriksson.

– Yhteistyö on ilahduttavaa, etenkin näinä muuten synkkinä aikoina. Tämä on eräänlainen joululahja inkoolaisille; inspiroiva paikka keskellä kylää, joka myös houkuttelee vierailijoita Inkooseen. Olemme iloisia, että saamme tukea jotakin pysyvää. Edustamme tällä tavalla myös kunnan iskulausetta ”Iloinen Inkoo”.

Säästöpankkisäätiön päätös tukea kuntoportaiden rakentamista Pappilanmäelle antaa yhdistykselle Pro Inkoo loistavan taloudellisen alkupääoman ja on suora edellytys sille, että rakentaminen voidaan käynnistää jo tulevana keväänä, huhti-toukokuussa.

Portaat on suunniteltu ja piirretty maastoon Galleria Karaijan läheisyyteen ja kaikki tarvittavat luvat on jo myönnetty. Kaikille ikäryhmille suunnitellut kuntoportaat, Inkoon keskustan piristäminen sekä Pappilanmäen maastoon pääsyn mahdollistaminen ovat herättäneet kiinnostusta.

– Koska osa rahoituksesta edelleen puuttuu, toivomme, että tämä tuki saa muutkin Inkoolaiset yritykset kiinnostumaan Iloisen Inkoon kuntoportaiden rakentamisesta, sanoo Pro Inkoon varapuheenjohtaja Jochim Donner.

Donner lupaa kaikille yhteistyökumppaneille näkyvyyttä monella eri tapaa. Etenkin portaiden alussa olevalla taululla ja askelmilla sekä kahdella terassilla.

Kunnalla säätiön työtä ja tukea arvostetaan ja siitä ollaan kiitollisia.

– Olimme päättäneet rakentaa leikkipuiston keskustaan, mutta tämän tuen myötä, siitä tulee jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Kunta saa erityisen mukavan paikan nuorimmilleen ja samalla puisto parantaa kylän vetovoimaisuutta retkikohteena. Koska säätiö sen lisäksi tukee kuntoporrashanketta, tämän vuoden tuet tulevat koskemaan lähes kaikkia kuntalaisia. Suurkiitos Inkoon Säästöpankkisäätiölle, sanoo kunnanjohtaja Robert Nyman.

Lisätietoja:

Monica Baarman-Henriksson, asiamies, Inkoon Säästöpankkisäätiö, monica.baarman-henriksson@niemico.fi, 040 502 6852

Robert Nyman, kunnanjohtaja, Inkoon kunta, robert.nyman@inga.fi, 040 149 3762

Jochim Donner, varapuheenjohtaja, Pro Inkoo ry, jochim.donner@yahoo.fi, +358 400 416572

Facebooktwitter

Jäsenkirje syksy 2020

Hyvät Pro Inkoon jäsenet!

Ingarskillanjoki

Kevään jälkeen on ollut melkoisen vaikea olla aktiivinen yhdistyksen toiminnassa mutta ei voi todeta, että laiskana ollaan kesää vietetty. Seppo Kolehmainen on järjestänyt Ingarskillanjoen perkuita entiseen tapaan lähes jokaisena viikonloppuna. Vajaat kymmenen henkeä ollut lähes kaikissa talkoissa, mutta vielä on tilaa useammille lapioille, haraville ja ämpäreille.

Kuntoportaat

Myös kuntoportaiden osalta ollaan edistytty. Seurakunnan kanssa tehdäänkymmenen vuoden ajalle vuokrasopimus maa-alueen käytöstä. Nimellisenä vuokrana koko ajalta 200€. Kymmenen vuoden kuluttua on seurakunnan puolelta lupailtu uusia sopimus seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Portaille on myös saatu toimenpidelupa 3.9.2020 ja nyt on käsillä rahoituksen haku projektille. Näin homma etenee ja toiveemmeon, että ensi vuonna näihin aikoihin ovat portaat jo kovassa käytössä.

Rudus Joddböle

Tiedustelin ympäristöpäälliköltä ja kaavoituspäälliköltä missä vaiheessa ovat kunnassa käsittelyt Ruduksen ympäristöluvan ja kaavamuutoksen osalta. Elina Röman, joka Inkoon ympäristöasioista vastaava, vastasi molempien asioiden osalta, että mitään ei ole päätetty asioiden suhteen vaan Rudus laatii nyt jatkoesitystä lausuntoijen pohjalta. Myös Pro Inkoo lausui asiasta. Lausunto on luettavissa kotisivujen lausuntoja otsikon alta.Tämä louhinta tulisi häiritsemään Fagrevikintien varren asukkaita ja Länsirinteen asukkaita todella paljon ja pitkään, jos tuo lupa Grävlingsbergetin kallioalueelle hyväksytään. Toivon sydämmestäni, että päätöksen teossa ykkösasiaksi nousee asukkaiden asumismukavuus ja lupahakemukseen annetaan kielteinen päätös. Pelkään kuitenkin, vaikka ihmiseen luotankin ja uskon ihmisten toistensa huomioimiseen, että louhinta jossain muodossa tullaan hyväksymään. Pelkään, että asiasta pitää vielä tehdä poliittinen kuntavaalien teema. Aika näyttää ja päättäjät päättää. Nyt on kuitenkin vielä pieni toivon kipinä, että louhinta jää satama-alueen valmiiksi louhimiseen ja sen valmistuttua vuoden 2021 lopulla louhinta alueella päättyy.

Sääntömääräiset kokoukset

Pro Inkoon hallitus ei ole voinut kutsua kevätkokousta koolle antamaan tili ja vastuuvapautta vuoden 2019 hallitukselle. Päätetty on, että pidämme sekä kevät, että syyskokouksen samaan aikaan, jotta kokoontumiset voidaan rajata yhteen rupeamaan. Ensin pidetään kokous tilinpäätöksistä ja heti sen perään syyskokous, jossa valitaan hallitus vuodelle 2021. Kokouskutsut liitteenä.

Tule mukaan toimimaan

Ilmoitathan kiinnostuksesi Pro Inkoon halitukseen esimerkiksi sähköpostilla  info@proinga.finiin esitämme sinua mukaan päättämään yhdistyksen asioista. Nykyisen hallituksenjäsenten lukumäärä on ihan minimi jolla voidaan tehokkaasti toimia. Tarve on useammasta uudesta aktiivijäsenestä. Kuten olet varmaan huomannut niin toimimme paljon laajemmin kuin vain Joddbölestä tulevan häirinnän poistamiseksi ja uudet ideat ovat aina tervetulleita. Meillä on myös suora yhteys Inkoon päättäjiin ja viranhaltijoihin jolloin vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat kuin yksittäisellä asukkaalla tai mökkiläisellä.

Toimintaperiaate

Kuten yhdistyksen säännöissä kerrotaan emme ole poliittisesti sitoutunut puolueisiin ja olemme kaksikielinen yhdistys. Tavoitteemme ei myöskään ole tehdä voittoa toiminnallamme, mutta toiminta vaatii rahoitusta. Jäsenmaksulla, joka vaatimaton 10€, rahoitamme pankkipalvelut, kotisivujen ylläpidon ja kalusteiden ja tarvikkeiden hankkimisen/kunnossapidon. Projekteihin haemme avustukset projektikohtaisesti. Jorma ViitaPro Ingå rf Pro Inkoo ryhallituksen puheenjohtaja

Jorma Viita
Pro Ingo rf Pro Inkoo ry
Hallituksen puheenjohtaja

Facebooktwitter

Jäsenkirje 2 kevät 2020

Hyvät Pro Inkoon jäsenet!

Arvaatkin, että asiani liittyy korona viruksen aiheuttamiin muutoksiin Pro Inkoon toiminnassa. Kevään yleiskokous oli suunniteltu pidettäväksi huhtikuun aikana ja kaikki tuota tilaisuutta varten on valmiina, mutta kokoontumiskielto siirtää tuon kokouksen ajankohdan tuntemattomaan tulevaisuuteen. Kun sen aika ihan varmasti jonain päivänä koittaa, niin hyvissä ajoin siitä lähetämme kutsun.Siihen asti pitäkää itsenne terveinä.

Talven ja alkukevään aikana Pro Inkoon hallitus on tehnyt useita lausuntoja koskien Ruduksen ympäristölupa-anomusta ja kaavamuutos ehdotuksen luonnosta, joka antaisi toteutuessaan Rudukselle louhintaan luvan uusille kallioalueille ehkä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Kyseiset lupa-ja kaavamuutosanomukset koskisivat ensin Grävinsbergetin kallioaluetta ja louhinta-aika kymmenen vuotta. Lausuman voit käydä lukemassa kotisivuiltamme kohdasta ”Lausuntoja”.

ST1 tiedotti maaliskuun lopulla isosta n. 40 miljoonaa maksavasta hankkeesta Shipingin Joddbölen satamaan. Heidän tavoitteena on rakentaa satama-alueelle iso polttonesteterminaalija uusi laituri tankkialuksille. Tuo hanke lienee sellainen, että Rudus ei voisi enää lähistöllä louhia vuoden 2023 alun jälkeen jolloin tuon hankkeen pitäisi olla valmis.

Pro Inkoon hallitus on päättänyt etänä pitämässämme kokouksessa 18.3.2020, että lähdetään Inkooseen suunnittelemaan kuntoportaita. Paikaksi ollaan ehdotettu Galleria Karajanin parkkipaikalta nousevia kallioita. Asiasta on alustavasti sovittu Inkoon kunnan kanssa, joka on asian esittänyt seurakunnalle, joka tuon kallioalueen omistaa. Inkoon seurakunta on ollut myötämielinen kuntoportaiden rakentamiselle. Toteutus tapahtuisi Pro Inkoon toimesta samaan tapaan kuin Koirapuisto vuonna 2017. Tähän mennessä on Pro Inkoo tehnyt sopimuksen suunnittelusta Nalle Grönbergin kanssa. Linjaus merkataan kalliorinteeseen naruin jossa on Karaijanin parkkialueelta nähtävissä.

Pro Inkoon hallitus toivottaa teille terveyttä ja hyvää kevätaikaa. Palataan asiaan kun tuo virus hellittää maapallon otteestaan.

Jorma Viita
Pro Ingå rf Pro Inkoo ry
hallituksen puheenjohtaja

Facebooktwitter

Iltapäiväkahvit Inkoon kirjastossa 29.2.2020 klo 14

Inkoossa Seppo tunnetaan ehkä parhaiten hänen panostuksestaan Pro Inkoo-yhdistykseen ja Ingarskilan joen taimenista. Mutta työurallaan Sepolla on ollut erilaisia jännittäviä tehtäviä eri puolilla maailmaa.

Kirjaston iltapäiväkahveilla 29.2. klo 14.00 inkoolainen Seppo Kolehmainen kertoo suurvaltojen kylmän sodan aikaisista ydinkokeista, joiden radioaktiiviset saasteet ovat levinneet ympäri maailmaa. Ydinpommien lisäksi neljä ydinvoimalaonnettomuutta ovat levittäneet radioaktiivisuutta eri alueille.

– Pitkäaikaisten isotooppien ansiosta ydinasekokeiden päästöissä on vielä 20 prosenttia radioaktiivisuudesta jäljellä, Seppo kertoo.

Seppo osallistui 1960-luvulla Helsingin Yliopiston tutkimukseen porojen ja saamelaisten radiocesiumpitoisuuksista. Hän suoritti koko Suomea käsittäviä tutkimuksia kalojen radioaktiivisuudesta.

Vuonna 1967 Seppo lähti Lapista jatko-opinnoille Yhdysvaltoihin Tennesseen yliopistoon ja Oak Ridgen atomitutkimuskeskukseen. Valmistuttuaan tohtoriksi vuonna 1969 hän työskenteli Puerto Rico Nuclear Centerin meribiologian osastolla Mayaguezissa. Siellä hän tutki voimalaitoksen lauhdevesien vaikutuksia mangrovemetsien eliöstöön ja osallistui suunnitellun atomivoimala-alueen ympäristötutkimuksiin.

Vuosina 1972 ja 1974 hänen tutkimusryhmänsä purjehti tutkimusaluksella Marshall-saarten ydinkoealueille tutkimaan ydinsaasteita. Kolehmainen työskenteli Etelä-Amerikassa 1969-75 ja ehti kyseisenä aikana viettää kuusi viikkoa vedenalaisessa laboratoriossa.

Etelä-Amerikassa vietetyn ajan jälkeen hän lähti suomalaisen kollegansa seuraksi Hollantiin kehittämään bioluminesenssiprosessien kaupallisia tuotteita. Kehitettiin muun muassa mittauslaitteita, joiden avulla virtsan bakteeripitoisuuden sai mitattua nopeasti.

Eläköitymiseen asti Seppo työskenteli elintarviketeollisuudessa muun muassa sieniviljelyn ja muikun mädin tuottamisen parissa.

Vuonna 2009 Seppo Kolehmainen ryhtyi vaimonsa kanssa rakentamaan taloa Fagervikiin Inkooseen. Pari muutti taloon 2010. Seppo oli tutustunut Inkooseen hänen käydessään paikkakunnalla perhokalastamassa. Sopivasti 10-vuotisjuhlan kunniaksi, Seppo tulee kirjastoon kertomaan seikkailuistaan maailmalla. Kannattaa tulla paikalle kuuntelemaan!

Facebooktwitter

Ingarskilanjoen taimenen kutupaikkojen kunnostus vuonna 2019

Ingarskilanjoen taimenet ovat geneettisesti arvokkaita, sillä ne eivät vaella kauas rannikolta eivätkä näin ollen joudu ulkomaalaisten troolarien pyydystämiksi. Tätä kantaa kasvatetaan kalaviljelylaitoksilla tuki-istutuksiin Suomenlahdelle, mutta Ingaskilanjoessa elävä villillä taimenella ei ole kunnollisia kutupaikkoja. Joen sora-alueet peittyvät nopeasti lietteellä, jonka
jälkeen kasvit valtaavat pohjan. Siksi Ingarskilanjoen villiä taimenta on autettava kunnostamalla ja rakentamalla uusia kutusoraikoita.

Ingarskilanjoen valuma-alue on 160 neliökilometriä, josta suurin osa on peltoja. Joen latvapurot lähtevät neljän kunnan alueelta: Raaseporista, Lohjalta, Inkoosta ja Siuntiosta. Veden korkean lietepitoisuus tukkii soraikoita, jonka jälkeen ne peittyvät sankalla pohjakasvillisuudella. Kun taimenet eivät pysty kaivamaan kutukuoppia pyrstöllään kasvien peittämään soraikkoon kutu ei onnistu.

Vuoden 2017 kesällä Pro Ingå rf./Pro Inkoo ry:n talkoolaiset alkoivat kunnostaa Ingarskilanjoen taimenen kutupaikkoja joen alajuoksulla kolmella alueella.

Suurirakeista kutusoraa.

Pro Inkoon jäsenten lisäksi talkoissa on ollut mukana Inkoon Virkistyskalastajat ry:n jäseniä ja taimenesta huolestuneita yksityishenkilöitä. Jo ensimmäisen vuoden kunnostukset tuottivat tulosta, sillä vuoden 2018
luonnonvarakeskuksen suorittamat sähkökalastuksissa löytyi yksikesäisiä poikasia edellisiä enemmän kunnostetuilla jokiosuuksilla.

Kaksikesäinen smoltti valmiina vaeltamaan mereen.

Kesällä ja syksyllä 2019 Pro Inkoo ry jatkoi taimenkannan kutupaikkojen kunnostusta ja uusien rakentamista Ingarskilanjoessa Knutsista Strandiin. Talkoopäiviä oli neljätoista, joihin osallistui kaikkiaan 25 henkeä. Vapaaehtoiset ahkeroivat kaikkiaan 555 työtuntia, jonka jälkeen monet heistä tekivät vielä kutukalojen tarkkailumatkoja joelle.

Ingarskilanjoen valuma-alue on 160 neliökilometriä ja sen latvapurot lähtevät neljän kunnan alueelta: Raaseporista, Lohjalta Inkoosta ja Siuntiosta. Joki virtaa suureksi osaksi savipeltojen halki, joten jokivedessä on suuri liete- ja ravinnekuorma. Liete saostuu kutusoraikoille tukkien sorahiukkasten kolot. Liettyneillä alueilla rehottaa sankka pohjakasvillisuus veden korkean ravinnepitoisuuden takia. Taimenet eivät pysty kaivamaan pyrstöllään kasvien peittämään soraikkoon kutukuoppia, vaan ne joutuvat etsimään puhtaana olevaa sorapohjaa.

Ingarskilanjoessa on vanha mylly 12 km jokisuulta ylävirtaan. Sinne rakennetut kalaportaat eivät toimi, joten meritaimenet eivät pääse kuin äärimmäisen tulvan aikana myllyn yläpuolelle. On surullista, että historiallisesti arvokas Ingarskilan mylly rapautuu kalaportaiden toimimattomuuden takia. Kalaportaat ja myllyn perustukset olisi mitä pikimmin saatava kuntoon. Siten saataisiin mylly vielä pelastetuksi ja taimenet voisivat nousta joessa parikymmentä kilometriä myllyn yläpuolelle.

Ingarskilan myllyllä vesi juoksee kalaportaiden ohi myllyrakennuksen alta

Ingarskilanjoessa on vähän sorapohjaisia koskialueita, joita liete ei olisi tukkinut. Niinpä kaloja on autettava raivaamalla koskipaikoilta pohjakasvillisuus pois ja lisäämällä niihin 25-30 sentin kerros 2-10 senttistä karkeaa harjusoraa. Soraikoita rakennetaan siten, että joen poikkiprofiilia
muovattaan loivan V:n muotoiseksi ja virtausnopeus säädetään 25-50 senttiin sekunnissa. Näiden toimenpiteiden avulla virtaus kuljettaa hapekasta vettä soraikon läpi eikä liete tuki soran onkaloita. V:n muotoinen poikkiprofiili ylläpitää samaa virtausnopeutta riippumatta veden korkeudesta
uomassa.

V-muotoinen kutusoraikko Kocksbybäckenillä.

Kocksbybäcken on ollut eräs tärkeimmistä lisääntymisalueista koko joessa. Vaikka edellisenä vuonna purouomaa aukaistiin monin paikoin raivaamalla pohjakasvillisuutta, pelkän kasvillisuuden raivaus vaati kolme talkoopäivää. Sen jälkeen edellisen vuoden soraikoita laajennettiin neljässä kohtaa lisäämällä soraa ja kiviä. Vanhojen soraikoiden kunnostuksen lisäksi purolle tehtiin 11 uutta soraikkoa. Kocksbybäckenillä pidettiin kaikkiaan kymmenet talkoot. Monissa sora voitiin pudottaa muovikouruilla rannalta suoraan työstettävään soraikkoon.

Kiviaineksen pudotusta kouruilla Kocksbybäckeniin.

Dorgersin koskella ja Strandin sillan alueella pidettiin kummallakin kahdet talkoot. Molemmissa paikoissa rakennettiin neljänkymmenen neliön verran uusia soraikoita. Syystulvien keskeyttyä kunnostustyöt, niitä voitiin jatkaa vielä Kocksbybäckenillä, jossa tulvat laskevat pääuomaa nopeammin. Tulvien keskeytettyä sielläkin kunnostustyöt, hankimme vielä viidelle jokialueelle
kiviä ja kutusoraa valmiiksi seuraavaa vuotta varten.

Kunnostustöiden loputtua aloimme seurata usean henkilön voimin taimenten ilmestymistä soraikoille. Kutukalat tuntuivat hyväksyvän rakentamamme kutupaikat kiitettävästi. Puron vesi ei ehtinyt kirkastua lukuisten sateiden välillä lainkaan, mutta silti siellä päästiin näkemään taimenen kutupuuhia parin viikon aikana. Yhtenä päivänä kaloja nähtiin kuudella soraikolla. Kaloja näkyi Kocksbybäckenin lisäksi myös Dorgersinkoskella. Kaikki näkemämme kutukalat olivat kookkaita, suurimmat yksilöt jopa 70 senttisiä (Videoita voi katsoa Facebookissa osoitteessa Ingarskilanjoen
taimen).

Yritimme laskea kutukuoppien määrää, mutta jatkuvat tulvat estivät sen. Vain kerran Pro Inkoo ry:n jokitalkkari Jason Holmström pääsi näkemään Kocksbybäckenillä kutukuoppia, mutta niiden lukumäärää hän ei pystynyt laskemaan. Joka tapauksessa kutevia taimenia nähtiin joessa merkittävästi enemmän kuin kahden aiemman syksyn kunnostustöiden jälkeen. Odotamme seuraavana kesänä yhä runsaampia poikas- ja kututaimenhavaintoja.

Hanketta ovat rahallisesti tukeneet ELY-keskus, Rosk’n Roll Oy ja Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Jos olet kiinnostunut ottamaan osaa tähän tärkeään hankkeeseen ensi kesänä, ota minuun yhteyttä (Email: seppo.kol@gmail.com) tai Ingarskilanjoen taimen-sivuihin Facebookissa.

Facebooktwitter

Rudus on anonut kaavamuutosta Grävligsbergetin kalliolle

Nyt on Rudus anonut kaavamuutosta omistamalleen Grävligsbergetin kalliolle louhiakseen sieltä kiviainesta Viroon myytäväksi. Tuo kallioalue on lähes näköetäisyydellä lähimpiin Fagervikin tien vakinaisiin asumuksiin ja melu plus pöly tulee luvan mahdollisesti mennessä hyväksyntään olemaan vuosikausia erittäin häiritsevää.

Nykyiseltä sataman alueen louhimolta melu kantautuu jo nyt häiritsevästi Inkoon Westerkullan Länsirinteen ja kaaren asuinalueille. Grävlingsbergetiltä tuonne matkaa olisi enää noin 2 km ja lähimmille Fagervikintien asumuksille vain 700m. Näiden asuinalueiden välissä ei ole korkeaa maastoa eikä nimeksikään metsää luonnolliseksi meluesteeksi. Louhinnan alettua lähialueen asukkaat eivät voi enää piha-alueilla nauttia lintujen viserryksistä kun jatkuva lohkareiden piikkaus ja murskaimen jyrinä peittääne alleen.

Voidaan vain arvailla mitä tuo mahdollinen lupa aiheuttaa Fortumin suunnitelmissa olevalle IT-palvelinkeskushankkeelle. Toteutuessaan se toisi Inkooseen satoja työpaikkoja sekä vakinaisesti, että väliaikaisesti rakentamisen ajaksi.

Facebooktwitter

Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös oli ympäristöluvan vastainen

Inkoon rakennus-ja ympäristölautakunta päätti 12.04.2016 antaa Rudukselle luvan pidentää louhinta-aikoja Joddbölessä tunnilla aamusta ja tunnilla illasta. Louhintaa ja murskausta on näinollen tehty ympäristöluvan vastaisin ajoin elo–kesäkuussa arkisin maanantaista perjantaihin seuraavia toiminta-aikoja noudattaen

Kiven murskausta klo 6.00–22.00

Kallion porausta klo 6.00–22.00

Kiviaineksen rikotusta klo 6.00–22.00

Räjäytyksiä klo 8.00–16.00

Pro Inkoo valitti asiasta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka totesi asian ja eväsi toiminta-aikojen jatkamisen. Rudus valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuultuaan osapuolia päätti, että Rudus ei saa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa. Näin ollen toiminta-ajat tulee olla Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 18/0312/1 mukaiset.

Kiven murskaus klo 7-22

Kallion poraus 7-21,

Kiviaineksen rikotus 8-18

Räjäytykset 8-16.

Facebooktwitter

Iltapäiväkahvit kirjastolla 30.11.2019 klo 14

Tervetuloa 30.11.2019 klo 14 Pro Inkoon ja Inkoon kirjaston iltapäiväkahville.
René Nyberg, joka on tehnyt pitkän diplomaattiuran Neuvostoliitossa ja Venäjällä, kertoo viimeisimmästä kirjastaan PATRIARKKOJA JA OLIGARKKEJA. Esseissään hän kuvaa Suomen ja Venäjän lähihistoriaa sekä Neuvostoliiton todellisuutta.
Lisää aiheesta www.anselm.fi
Facebooktwitter

Hallituksen puheenjohtajan syysraportti

Rudus Joddbölessä

Pro Ingå rf Pro Inkoo ry on perustettu tarpeesta puolustaa Inkoon asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden asumisrauhaa ja asuinympäristöjä kivilouhinnan aiheuttaman melun ja kivipölyn häirintää vastaan. Yhdistys ei ole puoluesidonnainen eikä aja minkään yksittäisen toimijan etuja vaan toimii Inkoon asukkaiden parhaaksi, mottona Inkoolaiset ja Inkoo edellä.

Yhdistys on tuon perustamisensa jälkeen ollut tiiviissä yhteydessä Joddbölessä louhintaa tekevän Ruduksen työnjohdon ja Inkoon kunnan toimijoiden kanssa tuoden esille meluongelmat joita jatkuva louhinta, murskaus ja kiven rikotus aiheuttaa lähiseudun asukkaille. Tämä toiminta ei ole kuitenkaan johtanut toivottuihin lopputuloksiin vaan jopa Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta on vetänyt päätöksillään mattoa asukkaiden jalkojen alta tekemällään päätöksellä pidentää louhinta-aikoja ympäristöluvan vastaisesti. Inkoon silloinen ympäristöpäällikkö Patrik Skult lausui pöytäkirjaan päätöksestä eriävän mielipiteen. Vaasan hallinto-oikeus totesi asian todella rikkovan ympäristöluvan ehtoja ja eväsi sen pidennyksen, mutta Ruduksen valittaessa asiasta korkeimpaan oikeusasteeseen, sai toiminta jatkua pidennetyillä ajoilla niin pitkään kunnes tuo oikeus tekee valituksesta päätöksen. Päätös voi kestää jopa vuosia ja koko tuon ajan tuo häiriö jatkuu pidennetyin ajoin.

Yhdistyksen hallituksen edustajat ovat tavanneet Ruduksen edustajia kuluvana vuonna kolmeen otteeseen keskustellen hyvässä hengessä ongelmista, mutta asiaan ei juurikaan olla saatu korjauksia. Melu ja pöly on jatkunut ja viimeisen louhinta-alueen itäpuolen kalliokielekkeen louhinnan jälkeen huomattavasti lisääntynyt uusille asuinalueille Länsirinteen suuntaan. Ollaan ehdotettu meluesteitä, joita Inkoolainen yritys Termonova valmistaa ja ehdotettu myös isoa telttaa murskaimen päälle, mutta ovat jääneet toteutumatta nuo ehdotukset. Näitä ollaan kuitenkin nähty muilla louhimoilla, esimerkiksi Keilaniemen tunnelityömaalla.

Viimeisessä kokoontumisessa saimme puolittaisen lupauksen, että murskaimen kattamista telttaan voisivat kokeilla. Nähtäväksi ja kuultavaksi jää tuon toteutus. Ruduksen suunnitelmissa on nyt siirtyä louhimaan pohjoisemmaksi Fortumin omistaman turvesuon vierellä olevalle omistamalleen Grävlingsbergetin kallioalueelle. Jos näin tapahtuu on sen jälkeen louhinta-alue noin kilometrin päässä Fagervikintien varren asutuksesta eikä luonnollisia melu ja kivipölylle esteitä ole siihen suuntaan. Asuminen sen jälkeen tulee, jos nyt ei aivan mahdottomaksi mutta kuulosuojaimia vaativaksi. Lisäksi kun vallitseva tuulen suunta on mereltä pohjoisen suuntaa tulee kivipöly vaaraksi alueen asukkaiden terveydelle.

On totta, että mittaukset eivät melun suhteen ylitä vakinaisille asutuksille määrättyä 55db:n voimakkuutta, mutta tuo 55db:n melu kuunneltuna jatkuvasti klo. 6.00-22.00 syö kärsivällisyyttä ja aiheuttaa vihaa toimijoita vastaan. Vaikka nuo ajat olisivat ympäristöluvan mukaiset 7-21 on se asutuksen läheisyydessä mielenrauhaa rikkovaa. On myös totta, että kivipölyarvot eivät ylitä mittauspisteissä laissa asetettuja arvoja kun se yhtä vaarallisena kuin asbesti liikkuu ilmassa tuulen mukana, jolloin ei välttämättä mittauspisteet ole siellä päinkään.

Loppu-kesästä elokuussa seurasin Skämmön saaren rannassa kun Joddbölestä tuli merelle sakea kivipölypilvi tuulen puhaltaessa pohjoisen suunnalta. Laitoin viestiä ympäristöpäällikkö Elina Römanille ja hän soittikin minulle muutamaa tuntia myöhemmin ajettuaan Joddböleen katsomaan mistä oli kysymys. Hän kertoi, että alueella on pölyä aivan sakeana ilmassa ja että oli ollut yhteydessä Ruduksen työnjohtoon todeten katkaisevansa toiminnan ellei sitä lupaehdoissa mainittua pölyn torjuntaa heti laiteta kastelulla kuntoon.
Siinä keskustellessamme parinkymmenen minuutin ajan kertoi hän, että vihdoinkin tulee paloauto paikalle, joka alkoi kastella aluetta. Asiasta kun ruduslaisille palaverissa kerroin sanoivat, että ongelma johtui uudesta murskainlinjasta jolle ei vielä oltu kastelua laitettu. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa sillä olen käynyt usein alueella ajaessani Kalasatamaan ja aina se pöly on ollut alueella sakeaa.

Rakentaminen tarvitsee kiveä ja Joddbölessä tarvitaan louhintaa esimerkiksi Fortumin suunnitelmissa olevan IT-palvelinkeskuksen pohjien rakentamisessa jos ja toivottavasti kun se toteutuu tuoden satoja työpaikkoja Inkooseen. Myös bioenergiavaraston pohjatöissä tarvitaan louhintaa. Myös Inkoo Shippingillä on tarve louhintaan suunnitelmissaan laajentaa toimintaansa, mutta onko asutuksen ja meren läheisyydessä syytä avolouhokselle, jonka tarkoitus on vain kiviaineksen otto Viroon myyntiä varten. Viro tarvitsee sitä kiveä, jota heillä ei ole, mutta malmiakin louhitaan kallioluokista, niin miksi ei myös kiveä.

Minulle kommentoitiin eräältä taholta, että mieluummin kivi Inkoosta kuin Norjasta Viroon. Mietin, että miksi. Mitä Inkoo ja Suomi siitä hyötyy. Rahallisesti ei mitään muuta kuin, että muutama ihminen saa työpaikan. Hekään eivät ole inkoolaisia. Viroa vastaan meillä ei liene kenelläkään mitään ja se, että Rudus ei maksa Suomeen yhteisöveroja ollessaan kansainvälisen CRH- yhtymän osana on valtiovallan aiheuttama kupru, joka sallii aggressiivisen verojärjestelyn. Rudus ei ole läheskään ainut yritys Suomessa joka tätä hyväkseen käyttää. Tästä emme myöskään voi Ruduksen henkilökuntaa Joddbölessä syyttävästi sormella osoittaa.

Olemme saaneet useita huolestuneita kysymyksiä, että ei kai Ruduksen räjäytykset ja louhinta muodostu esteeksi Fortumin alueelle suunnitelmissa olevalle IT-palvelinkeskukselle. Inkoopäivillä, kuten myös Perunapäivällä Pro Ingå fr Pro Inkoo ry:n teltalla asiasta keskusteltiin usean henkilön kanssa. En osannut vastata asiaan juuri muuta kuin, että saas nähdä miten käy. Mitään kun ei ole vielä päätetty muuta kuin, että haussa on neljä kaavamuutoshakemusta joista Fortumin jo esillä.
Inkoon päättäjien hallussa onkin nyt vaikea päätös tehtävissä ja me Pro Inkoolaiset toivomme hartaasti, että osaavat päättää asian Inkoon ja inkoolaisten parhaaksi, jotta ei käy kuten kävi tuossa lautakunnan ympäristölupaa rikkovassa päätöksessä.

Totesin viime tapaamisessa Ruduksen edustajien kanssa, että meidän pitää olla kiitollisia Rudukselle, kun ovat syynä Pro Ingå Pro Inkoon olemassa oloon. Kuten totesin yhdistys on perustettu puoltamaan Inkoon asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden asuinrauhaa louhintaa vastaan. Kiitolliseksi tekee se, että yhdistys on laajentanut toimintaa paljon muuallekin, kuten Koparnäsin kehityssuunnitelmaan kantaa ottaen. (Tutustu lausuntoon)

Ingarskilanjoki

Ingarskilanjokea on perattu kolmatta kesää ja perkuja johtanut ja ideoinut Seppo Kolehmainen totesi taimenten poikasten määrän kuluvan kesän laskennassa tuplaantuneen verrattuna ensimmäisen kesän laskentaan. Kiitos kuuluu tuosta Sepolle ja sille porukalle, joka sitkeästi on toistakymmentä kertaa kuluvana kesänä ja syksynä kokoontunut soraikkojen rakentamiseen. Kiitos teille paljon!

Koirapuisto

Myös Koirapuistossa on toiminta jatkunut ja puistoa koirien omistajat talkoilla pitäneet siistinä. Pro Inkoo sopi alku kesästä Energy Dance Centerin kanssa tuesta heidän jäsenten hoitaessa kuivimpaan aikaan koirapuiston istutusten kastelua ja kunnossapitoa. Yhteistyö yhdistysten välillä onkin tervettä toimintaa, jossa voittajia ovat kaikki. Kiitos tuosta avusta tanssiryhmälle!

Kulttuuria kirjastolla

Kirjaston kanssa on Olli Orama sopinut kirjaesittelystä marraskuun lopulla. Asiasta tarkemmin marraskuun puolella. Pro Inkoon ja Kirjaston yhteiset tilaisuudet ovat olleet vuoden verran keskeytyksissä, mutta niitä on suunniteltu jatkettavaksi kevätkaudella v2020. Keskeytyksen syynä on pitkälti ollut aktiivihenkilöiden vähyys. Vaikka yhdistyksellä on jäsenmaksuja maksaneita jäseniä noin 130, on aktiivisessa toiminnassa vain hallituksen jäsenet joita vain 7 varsinaista ja kaksi varajäsentä. Kiitollisena toivotaan jäsenten mukaantuloa toimintaan ja hallituskin tarvitsee uusia henkilöitä uusine ajatuksineen ja ideoineen mukaan. Kiitos jo etukäteen!

Inkoossa tapahtuu

Inkoossa tapahtuu nyt paljon päätöksiä jotka tulevat vaikuttamaan Inkoon kunnan julkikuvaan paljon seuraavien viiden vuoden aikana. Inkoon ranta ja sen asuntomessut, laiturialueet, väyläruoppaukset, Inkoon portti, Wilhelmsdalin remontti, uusi koulurakennus ja toiveissa olevat työpaikat Joddbölessä Fortumin alueella ovat merkittäviä asioita pienen kunnan taholle näin lyhyellä ajalla. Myös kantatie 51 osalta on isoja parannussuunnitelmia joihin valtio on jo antanut pienen pesämunan=60000€ esiselvitykseen. Toiveena on saada tielle vihdoinkin tievalot Siuntiosta tielle 25 asti. Jännityksellä jäädään odottamaan ja tarvittaessa ottamaan myös kantaa näihin ja muihinkin asioihin.
Tuosta kouluasiasta kävimme hallitusporukan kanssa keskustelemassa Inkoon sivistystoimen johtaja Merja Olkinuoran kanssa.
(Tutustu esitykseen)

Infoa annetaan ja kuunnellaan

Pro Ingå rf Pro Inkoo ry hallituksesta yritetään olla mukana kaikissa tilaisuuksissa joissa käsitellään suunnitelmia ja toteutuksia Inkoossa. Näin toimittiin myös kunnanhallituksen puheenjohtajan Henrik Wikströmin järjestämällä kyselytunneilla tiistaina 1.10.2019. Kolme tuntia jaksoi Henrik vastailla kysymyksiin, jotka käsittelivät pitkälti noita edellä luettelemiani asioita. Hän myös kirjasi mielipiteitä ja ideoita muistiin tulevaisuutta silmällä pitäen. Näitä tilaisuuksia hän tullee järjestämään kuukausittain ja meidän on syytä niissä olla mukana. Näin voimme olla osaltamme vaikuttamassa Inkoon ja Inkoolaisten hyvinvointiin. Sovittiin myös, että kutsutaan hänet vielä
kuluvan vuoden aikana keskustelemaan yhdistyksemme hallituksen kanssa Inkoota koskevista asioista. Nuo keskustelut ovat molempiin suuntiin hyviä näköalapaikkoja.

Jorma Viita
Pro Ingå rf Pro Inkoo ry
Hallituksen puheenjohtaja

Facebooktwitter