Ingarskilanjoki

Ingarskilanjoen kunnostus vuonna 2020

Vuosi 2020 oli jo neljäs Pro Ingå/Pro Inkoo -yhdistyksen hankkeessa, jossa kunnostettiin Ingarskilajoen taimenen kutupaikkoja. Vapaaehtoisten joella käynnit alkoivat huhtikuussa kutupesien etsinnällä, jonka jälkeen seurattiin vastakuoriutuneiden poikasten esiintymistä. Soraikoitten kunnostus ja uusien rakentaminen aloitettiin kesäkuulla. Syyskuun loppuun mennessä pidettiin 12 talkoot, joissa 25 vapaaehtoista työskenteli 507 tuntia. Entisille soraikoille lisättiin soraa ja kiviä soran sitomiseksi ja virtausolosuhteiden säätämiseksi. Uusien soraikoitten pohjalle sijoitettiin kiviä ja 3-8 sentin raekokoisella kutusoralla viritettiin soraikon pohjaprofiili ja virtausnopeus. Kiviainesta käytettiin talkoissa kaikkiaan 180 tonnia. Viitenä päivänä kiviaineksen kuljetuksessa oli apuna kaksi traktoria kuljettajineen. Koneellista kiviaineen kuljetusta voitiin käyttää hyödyksi useimmilla alueilla.

Kiviaineksen pudotousta Ingarskilajoen penkalta kutusoraikkoon
Kiviaineksen pudotousta joen penkalta kutusoraikkoon.

Kaksissa talkoissa oli mukana Henrik Kettunen laskemassa vastakuoriutuneita poikasia, antamassa ohjeita soraikoitten profiileista ja mittaamassa jokiuoman kaltevuuksia. Vastakuoriutuneita poikasia löydettiin huomattavasti runsaammin kuin edellisten vuosien laskennoissa. Talkoolaisia osallistui myös mielenkiintoisiin Ari Saurin johtamiin luonnonvarakeskuksen sähkökalastuksiin koealueilla, joita Sauri on tehnyt vuosittain tällä joella. Nyt kalastuksessa löytyi huomattavasti entisiä vuosia enemmän yksi- ja kaksikesäisiä taimenen poikasia.

Kunnostustalkoiden lisäksi pidettiin kolmet muut talkoot, joissa laskettiin vastakuoriutuneita taimenen poikasia, seurattiin emokalojen kutukarkeloita ja arvioitiin kutukuoppien lukumääriä.

Monet vapaaehtoiset tekivät vielä useina päivinä itsenäisesti poikas-. kutukala- ja kutupesähavaintoja. Neljä henkilöä tutustui sopiviin uusiin jokialueisiin ensi vuoden kunnostusohjelmaa varten.

Kudun jälkeen yritimme useaan otteeseen laskea kutupesiä eri jokialueilla, mutta jopa pienellä Kocksbybäckenillä tulvat ja veden sameus estivät lukumäärän tarkkaa toteamista. Kopparnäsin tien pohjoispuolella todettiin joka tapauksessa yli 20 kuoppaa, joista osa oli ilmeisesti useamman kuin yhden kutuparin tekemiä. Odotamme, että talven aikana vesitilanne mahdollistaa tarkempien havaintojen tekemisen.

Sunnuntaina, 1.11.2020, Pro Inkoon Ingarskilanjoen taimen -hanke järjesti yleisölle tilaisuuden seurata Kocksbybäckenillä vaellustaimenen kutukarkeloita. Paikalla oli 15 henkilöä, joista monet eivät olleet aiemmin taimenen kututapahtumaa nähneet. Niinpä kalojen riehakas käyttäytyminen tarjosi mielenkiintoista nähtävää sekä aikuisille että lapsille. Meille, jotka olimme ahertaneet lukemattomia viikonloppuja kunnostamassa tämän vuoden uusia soraikoita, tapahtuma oli mieltä lämmittävä. Se antoi uutta intoa suunnitella ensi kesälle uusia jokiosuuksia kunnostettaviksi.

Taimene kutukarkeloita.
Taimene kutukarkeloita.

Vaikka vesi oli vielä tulvan jälkeen korkealla ja sameaa, kymmenellä soraikolla nähtiin 50 -70 cm kokoisia koiras- ja naarastaimenia rinnakkain laskemassa mätimunia ja maitia kutupesiin. Joillain soraikoilla nähtiin jopa kaksi kutevaa paria. Kutukalat olivat ilmestyneet muutama päivä aiemmin vallinneen tulvan aikana. Kutukalat toimivat perin ripeästi, sillä karkelot kestivät vain kymmenisen päivää, sillä jo kymmenen päivän kuluttua kuteneet taimenet olivat palanneet mereen.

Talkoitten loputtua pidettiin koulutus- ja vuoden tulosten yhteenvetokokous. Siellä todettiin, että tähänastiset toimenpiteet ovat vuosi vuodelta osoittaneet parantaneen taimenen lisääntymistä. Tämä kannustaa meitä jatkamaan ja laajentamaan hanketta uusille jokialueille.

Alkaneena vuonna tullaan laajentamaan entisiä soraikoita ja rakentamaan uusia neljällä jokialueella.

Hankkeella on omat Facebook-sivut nimellä: ”Ingarskilanjoen taimen”. Sinne laitetaan aika ajoin päivityksiä, kuvia ja videoita hankeen tapahtumista. Etelä-Uusimaa -lehdessä ja Kirkkonummen sanomissa on julkaistu useita artikkeleita hankeen edistymisestä. Kesällä YLE:n toimittaja Sami Kiiski osallistui talkoisiin ja teki hankkeesta haastattelun, joka esitettiin kahdessa Metsäradion ohjelmassa.

Facebooktwitter