Uusi historiataulu on nyt asennettu Kirkkopuistoon kirkon pysäköintialueen viereen. Taulu tuo esiin paikan pitkän ja mielenkiintoisen historian ja tarjoaa kävijöille katsauksen alueen merkitykseen jo keskiajalta lähtien.
Historiallisen aineiston mukaan Inkoon seurakunta perustettiin jo 1200-luvun alussa. Ensin paikalle rakennettiin puukirkko, jonka myöhemmin korvasi kivikirkko. Kirkkoa laajennettiin kolmessa vaiheessa 1300-luvulta alkaen, mutta se on sijainnut koko ajan suunnilleen samalla paikalla.
Erityisen kiinnostavia ovat kirkon läheisyydessä vuonna 1997 tehdyissä koekaivauksissa tehdyt löydöt. Tuolloin löydettiin muun muassa kaksi niin sanottua kuopparakennusta, jotka liittyvät todennäköisesti kirkon kaikkein varhaisimpaan vaiheeseen. Löydöt ja ajoitusnäytteet viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa jo 1100-luvun lopulta lähtien.
Kaivaukset paljastivat myös useita kiinnostavia yksityiskohtia alueen keskiaikaisesta elämästä. Löytöihin kuului muun muassa tulisijoja, keramiikkaa, lasinpaloja, palaneita luita, nauloja ja rautaesineitä. Erityisen mielenkiintoinen löytö oli putkilukon avain. Tällainen lukkotyyppi tuli käyttöön 1200-luvun puolivälissä. Lisäksi alueelta löydettiin 1210-luvulla lyöty gotlantilainen raha, joka tarjoaa konkreettisen yhteyden paikan keskiaikaiseen historiaan.
Myös kirkon sijainti on poikkeuksellinen. Se rakennettiin poikkeuksellisen lähelle rantaa, mikä on harvinaista keskiaikaisille kirkkopaikoille Länsi-Uudellamaalla. Tämä voi viitata vahvaan yhteyteen kirkon, sataman ja silloisen markkinapaikan välillä sekä siihen, kuinka tärkeitä meriyhteydet olivat Inkoolle.
Tervetuloa kävelemään Kirkkopuiston kautta ja tutustumaan uuteen hienoon tauluun. Paikan päällä voit tutustua kiinnostaviin tietoihin Inkoon varhaisesta historiasta ja nähdä, kuinka paljon tällä ympäristöllä on kerrottavanaan.
Historiataulu on toteutettu yhteistyössä Pro Inkoon, Inkoon seurakunnan ja Länsi-Uudenmaan museon kanssa. Inkoon kunta on osallistunut hankkeeseen järjestämällä taululle tarkoituksenmukaisen alustan.
Kuvassa vasemmalta näkyvät Pro Inkoon jäsen Jochim Donner, kirkkoherra Tom Sjöblom, vt. kunnanjohtaja Johan Nilsson ja Pro Inkoon jäsen Ari-Matti Toivonen. Myös hänen koiransa pääsi mukaan kuvaan.
Pro Inkoon sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 21.4.2026 Wilhelmsdalissa. Paikalla oli 11 jäsentä päättämässä tilinpäätöstä vuoden 2025 toiminnasta ja valitsemassa hallitusta vuosiksi 2027–2028. Kokous pidettiin uusien sääntöjen mukaan, jolloin vuosittain pidetään vain yksi sääntömääräinen jäsenkokous.
Kokous päätti hallituksen kokoonpanoksi seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja vuodelle 2027: Jorma Viita
Hallituksen jäsenet vuosille 2027 ja 2028 : Mia Lundström Jochim Donner Kaj Hellbom Gustav Hafrén
Hallituksen jäsenet vuodelle 2027: Sanna Portaankorva Antti Viljanen Ari-Matti Toivonen
Hallituksen varajäseniksi vuosille 2027 ja 2028 valittiin: Maarit Lassila Seppo Kolehmainen
Kuva: Jochim Donner
Kokouksen lopuksi Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wikström antoi kattavan selonteon Inkoon nykytilasta ja näkemyksiä tulevaisuudesta kunnan talouden, yläkoulun ja yritysten mahdollisuuksista perustaa kuntaan yritystoimintaa. Keskustelu oli vilkasta varsinkin kouluasian kohdalla.
Kunnanhallituksen aloitteesta paikalliset yrittäjät kokoontuivat 30.3.2026 keskustelemaan siitä, miten Inkoon keskustaa voidaan kehittää ja sen elinvoimaa vahvistaa kunnan ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä.
Oli ilo nähdä paikalla runsaasti osallistujia ja vahvaa sitoutumista Inkoon kehittämiseen. Tilaisuus järjestettiin Inkoon uuden strategian mukaisesti. Strategiassa korostetaan, että kunnan tulee yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa löytää keinoja edistää Inkoon elinvoimaa.
Myös Pro Inkoo ry (Ari-Matti Toivonen ja Jochim Donner) osallistui tilaisuuteen ja esitteli sekä jo toteutettuja hankkeita, että keskustaa koskevia tulevia ideoita ja suunnitelmia. Yksi yhdistyksen käynnissä olevista projekteista on kuntoportaiden yhteyteen rakennettava näköalatasanne, jonka on tarkoitus valmistua toukokuun aikana. Yhdistyksen puheenvuoro toi jatkotyöhön inspiraatiota ja uusia näkökulmia.
Keskustelu oli konkreettista ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Yhtenä esiin nousseena kehittämiskohteena mainittiin tarve parantaa keskustaan opastavaa liikennemerkkien ja viitoituksen kokonaisuutta kantatie 51:n varrella, erityisesti Bollstantien risteyksessä.
Työ entistä elinvoimaisemman Inkoon keskustan puolesta jatkuu yhdessä.
Asukasneuvotteluryhmä toteutti 24.2.2026 yhdessä Länsi-Uudenmaan kauppakamarin ja sen Teollisuuspuisto-hankkeen kanssa benchmarking-matkan Kotka–Haminan seudulle. Matkan tavoitteena oli tutustua paikan päällä siihen, miten alueella on määrätietoisen yhteistyön sekä aktiivisen maa- ja elinkeinopolitiikan avulla rakennettu yli 10 miljardin euron investointisalkku.
Vierailun aikana kehitysyhtiö Cursorin ja Kotkan kaupungin edustajat esittelivät työtään kaavoituksen, maapolitiikan, investointien edistämisen sekä kuntien välisen seudullisen yhteistyön parissa. Matkalle osallistui yhteensä 18 henkilöä, edustaen Inkoon asukasneuvotteluryhmää, Länsi-Uudenmaan kauppakamaria, Siuntion kuntaa, Hangon kaupunkia, Fortumia, Pro Inkoota (Ari-Matti Toivio ja Joachim Donner) ja Blastr Green Steeliä.
Selkeä mandaatti ja ammattimainen organisaatio
Yksi Kotka–Haminan seudun keskeisistä menestystekijöistä on Cursorin selkeä mandaatti. Yhtiön tehtävänä on auttaa Suomeen sijoittuvia yrityksiä löytämään sopivia tontteja alueelta. Kunnat ovat pääsääntöisesti valmistelleet alueet mahdollisimman pitkälle kaavoituksen ja infrastruktuurin osalta, mikä mahdollistaa nopeat ja sujuvat sijoittumisprosessit.
Kotkan kaupunki pyrkii esimerkiksi ensisijaisesti ostamaan maan omistukseensa ja vuokraamaan sen tämän jälkeen kiinnostuneille yrityksille. Jotta yritykset eivät varaisi maa-alueita kevyin perustein, liian suurina kokonaisuuksina tai estääkseen kilpailijoiden pääsyn alueelle, tontit vuokrataan maksua vastaan vuodeksi kerrallaan. Tämä lisää sekä sitoutumista että joustavuutta maankäytössä.
Alueella pyritään ensisijaisesti vapaaehtoisiin maakauppoihin myyntihalukkaiden maanomistajien kanssa. Joissakin tapauksissa voi tulla kyseeseen lunastusmenettely, mikä usein johtaa valituksiin asemakaavoista. Samalla todettiin, että useilla niistä alueista, joihin tutustuimme, ei ollut tehty lainkaan valituksia. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut Cursorin ja toimijoiden avoin ja aktiivinen viestintä – suunnitelmista on tiedotettu varhaisessa vaiheessa, asukkaille on järjestetty tilaisuuksia ja mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan yrityksille.
Ympäristökysymykset ja YVA-menettely luontevana osana kehittämistä
Merkittävä osa esityksistä käsitteli sitä, kuinka huolellisesti ympäristökysymykset huomioidaan kaikessa kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Edustajat korostivat, että suuret teolliset investoinnit edellyttävät nykyisin laajoja selvityksiä, läpinäkyvyyttä ja järjestelmällistä työtä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi.
Konkreettisena esimerkkinä Kotkan kaupunki kertoi, että eräällä kaava-alueella perhospopulaatio oli siirretty toiselle alueelle, joka oli alun perin kunnostettu sammakoita varten – havainnollinen esimerkki siitä, kuinka yksityiskohtaista ja käytännönläheistä ympäristöhuomio voi olla. Lajien suojelu, luontoarvojen turvaaminen sekä tarvittaessa ympäristöhaittojen kompensointi ovat kiinteä osa kehittämistyötä.
Tämä on erittäin ajankohtaista myös Joddbölen teollisuusalueen kehittämisessä. Kuten Kotkassa, on ratkaisevan tärkeää noudattaa tarkasti kaikkia säännöksiä, selvittää ympäristövaikutukset perusteellisesti sekä minimoida ja tarvittaessa kompensoida mahdolliset haitalliset vaikutukset. Huolellisesti toteutettu YVA-menettely ja avoin viestintä eivät ole ainoastaan lakisääteisiä velvoitteita, vaan myös edellytys pitkäjänteiselle hyväksyttävyydelle ja luottamukselle.
Seudullinen vahvuus yhteisen kehitysyhtiön kautta
Cursorin toimitusjohtaja David Lindström antoi selkeitä ja suoria vastauksia siihen, miksi seudun – johon nykyisin kuuluu myös Loviisa – kannattaa hyödyntää yhteistä kehitysyhtiötä näissä tehtävissä. Cursorilla on noin 45 työntekijää, joilla on laaja-alainen osaaminen ja monilla pitkä kokemus teollisuudesta. Tämä asiantuntemus on resurssi, jota yksittäisillä omistajakunnilla ei olisi mahdollisuutta ylläpitää yksin.
Kuntien välinen yhteistyö perustuu pitkälti luottamukseen ja konkreettisiin tuloksiin, joita Cursor pystyy osoittamaan. Kun elinkeinopalvelut, invest in -toiminta, kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut sekä seudullinen koordinointi on koottu yhteen organisaatioon, syntyy sekä selkeyttä sijoittajille että tehokkuutta seudun toimintaan.
Oppeja omaan työhön
Matka tarjosi arvokkaita näkemyksiä siitä, kuinka pitkäjänteinen kaavoitus, aktiivinen maapolitiikka, ammattimainen investointien edistäminen ja avoin vuoropuhelu asukkaiden kanssa voivat yhdessä korkeiden ympäristövaatimusten kanssa vahvistaa alueen elinvoimaa. Kotka–Haminan seudun kehitys osoittaa, että selkeät roolit, yhteinen mandaatti ja systemaattinen työ – yhdistettynä huolelliseen ympäristövastuuseen – voivat johtaa konkreettisiin investointipäätöksiin ja vahvaan tulevaisuudenuskoon.
Benchmarking-matka tarjosi siten sekä inspiraatiota että käytännön työkaluja asukasneuvotteluryhmän ja Teollisuuspuisto-hankkeen jatkotyöhön Länsi-Uudellamaalla.
Teksti: Tom Gammals
Julkaistu
Inkoon strategia Vuosille 2026-2029 löytyy Inkoon sivuilta linkistä Pöytäkirja
Rudus Oy:n ympäristölupahakemusta koskeva kuulutus Asia Rudus Oy on toimittanut Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen kiviaineksen murskaamiselle. Sijainti on Viinivuoren toiminta-alue, Inkoon kunnan Joddbölessä, kiinteistöillä Viinivuori RN:o 149-432-1 45 ja Viinimäki RN:o 149-466-1-26. Toiminta käsittää muualta tuotavan kiviaineksen murskausta, pääasiassa läheiseltä Hirvikallion alueelta ja muualta Joddbölen alueelta. Viinivuoren alueella on voimassa oleva maa-aineslupa sekä ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, jotka umpeutuvat vuoden 2026 aikana. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi Rudus Oy on jättänyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Louhintaa tehdään jatkossa vain viereisellä Hirvikallion alueella, vuonna 2021 myönnetyllä erillisellä luvalla. Toiminta Hakemuksen mukaan alueella murskataan louhetta keskimäärin 1 000 000 tonnia vuodessa ja maksimissaan 2 500 000 tonnia vuodessa. Alueella voi olla käytössä 1–2 murskauslaitosta samanaikaisesti. Murskausta tehdään ma-pe klo 7–22, rikotusta ma-pe klo 8–18 ja kuormaamista sekä kuljetuksia on pääasiallisesti ma-pe klo 6–22. Heinäkuussa ei tehdä murskausta tai rikotusta. Kuormauksia ja kuljetuksia on ympäri vuoden. Viinivuoren toiminta-alueelle on aiemmin rakennettu tukitoiminta-alue, jossa hoidetaan jätteenhuolto, varastoidaan poltto- ja voiteluaineita ja jossa työkoneiden tankkaukset tapahtuvat. Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävillä olo Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 20.1. – 19.2.2026 Inkoon kunnan verkkosivuilla osoitteessa https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/kuullist_tweb.htm sekä Inkoon kunnan kirjastossa, osoite Rantatie 2, 10210 Inkoo. Muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Niille, joiden oikeutta tai etua hakemus saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia lupahakemuksesta. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Kirjelmässä pitää mainita muistuttajan nimi, osoite, kiinteistön nimi, RN:o ja kylä. Lupahakemuksia koskevat muistutukset tai mielipiteet tulee toimittaa kirjallisina viimeistään 19.2.2026 Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle, osoite Rantatie 2, 10210 Inkoo. Kirjelmä voidaan toimittaa myös sähköisesti osoitteeseen ymparisto@inkoo.fi. Asia voidaan ratkaista, vaikka muistutuksia ei määräajassa jätetä. Lisätietoja Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Julia Scheinin, puh. 050 471 5525, sähköposti julia.scheinin@inkoo.fi Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta
Länsi-Uudenmaan Vesien ja ympäristönsuojeluyhdistys ry (LUVY) on tehnyt Inkoon Kyrkfjärdenin kunnostussuunnitelman 8/2022 sekä Rannikkovesivisio Inkoo 2050 toimenpideohjelman. Kunnostustarkastelun perusteella pääosa Kyrkfjärdenin kuntoon vaikuttavista valumista tulee Inkoon joesta.
Koska on käynyt ilmi, että toimenpideohjelmaa ei ole lähdetty toteuttamaan, Pro Inkoon hallitus päätti käynnistää alkuvuodesta hankkeen, jonka työnimenä on ”Kyrkfjärden kuntoon” yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n kanssa,
Kuva Google maps
Kartoitimme Inkoossa toteutettuja vesiensuojeluhankkeita ja totesimme, että Inkoon joen ja yleensä Inkoon vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä toteuttaa useita eri organisaatioita. Vaikka on hienoa, että usea organisaatio haluaa panostaa Inkoon vesien suojeluun, niin toiminnan laajempi koordinointi voisi olla eduksi kaikille toimijoille.
Kävimme keväällä LUVY; n kanssa läpi eri kohde- ja rahoitusvaihtoehtoja. Kesäkuussa järjestimme palaverin LUVY; n ja WWF:n kanssa. Tässä palaverissa kävi ilmi, että WWF on hakenut 5 000 0000 $:n kansainvälistä rahoitusta Inkoon joen valuma-alueen useampi vuotiselle kunnostushankkeelle. Tämän WWF:n hanke kattoi laajasti eri Inkoon joen valuma-alueen kunnostustoimenpiteitä. Päätimme tässä vaiheessa LUVY; n kanssa, että odotamme tietoa WWF:n rahoituksen etenemistä, ennen kuin jatkamme ”oman” hankkeemme työstämistä. Noin pari viikkoa sitten saimme tiedon, että WWF:n rahoitushakemus ei edennyt hakumenettelyssä ja olemme parhaillaan käynnistämässä keskusteluita LUVY; n kanssa siitä, mitä konkreettisia toimenpiteitä pyrkisimme hankkeellamme edistämään. Rannikkovesivisio 2050 Inkoo- työsuunnitelmassa on esitetty kokonaiskuva tarvittavista toimenpiteistä, mutta Pro Inkoolla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lähteä toteuttamaan yksin tätä kokonaisuutta.
Seuraavia idea vaihtoehtoja on noussut keskusteluissa esille:
– Kaikkien vesien kunnostustoimenpiteiden suorittajien yhteispalaveri, jossa kävisimme läpi Inkoon joen ja Ingarskila joen kunnostuksen nykytilanteen ja tulevat tarpeet sekä miettisimme toiminnan koordinoinnista/toimijoiden yhteistyöstä
Tällä hetkellä Pro Inkoo edistää Ingarskila joen taimenen elinolosuhteita kutussorakkojen kunnostamisella.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Pro Inkoo yhteistyössä LUVY; n kanssa on käynnistänyt ”Kyrkfjärden kuntoon” -hankkeen, mutta edellä esitetyistä syistä hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ei ole vielä määritelty.
Alustavasti hankkeen rahoituksesta on keskusteltu Pomoväst:in kanssa ja he suhtautuvat myönteisesti alustaviin ajatuksiimme.
Kirkkopuistoon infotaulu
Kuva Henrik Wickström
Museoviraston Kirkkopuistossa vuonna 1997 suorittamissa kaivauksissa löytyi pari kuoppataloa 1200-luvulta ja jonkun verran esineistöä 1300 luvulta alkaen. Näistä esineistä kertova taulu pystytetään Kirkkopuistoon graafeineen ja valokuvineen kolmella kielellä. Raaseporin museo on luovuttanut Pro Inkoolle aineistoa kaivauksista ja hyväksynyt Pro Inkoon laatiman tekstin.
Näköalatasanne
Näköalatasanne kuntoportaiden jatkoksi
Kuntoportaiden yläpäähän on suunniteltu näköalatasanne, jota monet ovat meiltä pyytäneet. Siihen osa rahoitusta on jo olemassa, kuten myös suunnitelma, johon luvat kunnossa. Yhteistyössä Inkoon Lionsit ry kanssa sitä viedään eteenpäin ja ehkä jo ensi vuonna näihin aikoihin päästään kapuamaan alueen puuston latvojen tasolle ja kurkkaamaan niiden yli maisemia kylän yli merelle. Seurakunta, jonka maille tuo näköalatasanne on tarkoitus rakentaa on hyväksynyt suunnitelman. Ehkä se luo vielä lisää intoa käyttämään kuntoportaita oman kuntonsa parantamiseksi, kun houkuttimena on upeat näköalat. Tasanteesta ei ole tarkoitus tehdä tornia, joka rumasti näkyisi alhaalta tai kylältä katsottaessa.
TALKOOT Ingarskilanjoen Kocksbybäckenillä – sunnuntaina 21.9. klo 14.30 alkaen!
Talkoot jatkuvat – ja mukaan ovat tervetulleita ihan kaikki, kielestä tai kokemuksesta riippumatta! Tule mukaan tekemään hyvää luonnolle rennossa porukassa.
Mitä tehdään? Rakennamme poikaskivikoita kutusoraikoiden läheisyyteen – ei tarvitse osata mitään etukäteen, opastamme paikan päällä.
Mitä mukaan? Ota mukaan vain hanskat ja saappaat – me tuomme loput tarvittavat työkalut.
Missä tavataan? Kopparnäsintien sillalla (osoite: Kopparnäsintie 101, Inkoo)
Tarjolla ruokaa ja kahvit!
Ilmoittaudu viimeistään perjantaina klo 17, niin osaamme varata riittävästi evästä. Kerro samalla mahdolliset ruokarajoitteet.
Talkoita on tarkoitus järjestää tulevina viikonloppuina siihen asti kun kelit sallivat, talkoista ilmoitetaan aina tarkemmin lähempänä ajankohtaa.
Talkoissa lounas- ja kahvitarjoilu, joten ilmoitatteko osallistumisestanne perjantaihin klo 17 mennessä jotta osaan varata riittävästi evästä. Muistattehan mainita mahdollisista ruokarajoitteista.
Mitä tehdään?
Mitä mukaan?
Missä tavataan?
Tarjolla ruokaa ja kahvit!