Asukasneuvotteluryhmä toteutti 24.2.2026 yhdessä Länsi-Uudenmaan kauppakamarin ja sen Teollisuuspuisto-hankkeen kanssa benchmarking-matkan Kotka–Haminan seudulle. Matkan tavoitteena oli tutustua paikan päällä siihen, miten alueella on määrätietoisen yhteistyön sekä aktiivisen maa- ja elinkeinopolitiikan avulla rakennettu yli 10 miljardin euron investointisalkku.
Vierailun aikana kehitysyhtiö Cursorin ja Kotkan kaupungin edustajat esittelivät työtään kaavoituksen, maapolitiikan, investointien edistämisen sekä kuntien välisen seudullisen yhteistyön parissa. Matkalle osallistui yhteensä 18 henkilöä, edustaen Inkoon asukasneuvotteluryhmää, Länsi-Uudenmaan kauppakamaria, Siuntion kuntaa, Hangon kaupunkia, Fortumia, Pro Inkoota (Ari-Matti Toivio ja Joachim Donner) ja Blastr Green Steeliä.
Selkeä mandaatti ja ammattimainen organisaatio
Yksi Kotka–Haminan seudun keskeisistä menestystekijöistä on Cursorin selkeä mandaatti. Yhtiön tehtävänä on auttaa Suomeen sijoittuvia yrityksiä löytämään sopivia tontteja alueelta. Kunnat ovat pääsääntöisesti valmistelleet alueet mahdollisimman pitkälle kaavoituksen ja infrastruktuurin osalta, mikä mahdollistaa nopeat ja sujuvat sijoittumisprosessit.
Kotkan kaupunki pyrkii esimerkiksi ensisijaisesti ostamaan maan omistukseensa ja vuokraamaan sen tämän jälkeen kiinnostuneille yrityksille. Jotta yritykset eivät varaisi maa-alueita kevyin perustein, liian suurina kokonaisuuksina tai estääkseen kilpailijoiden pääsyn alueelle, tontit vuokrataan maksua vastaan vuodeksi kerrallaan. Tämä lisää sekä sitoutumista että joustavuutta maankäytössä.
Alueella pyritään ensisijaisesti vapaaehtoisiin maakauppoihin myyntihalukkaiden maanomistajien kanssa. Joissakin tapauksissa voi tulla kyseeseen lunastusmenettely, mikä usein johtaa valituksiin asemakaavoista. Samalla todettiin, että useilla niistä alueista, joihin tutustuimme, ei ollut tehty lainkaan valituksia. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut Cursorin ja toimijoiden avoin ja aktiivinen viestintä – suunnitelmista on tiedotettu varhaisessa vaiheessa, asukkaille on järjestetty tilaisuuksia ja mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan yrityksille.
Ympäristökysymykset ja YVA-menettely luontevana osana kehittämistä
Merkittävä osa esityksistä käsitteli sitä, kuinka huolellisesti ympäristökysymykset huomioidaan kaikessa kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Edustajat korostivat, että suuret teolliset investoinnit edellyttävät nykyisin laajoja selvityksiä, läpinäkyvyyttä ja järjestelmällistä työtä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi.
Konkreettisena esimerkkinä Kotkan kaupunki kertoi, että eräällä kaava-alueella perhospopulaatio oli siirretty toiselle alueelle, joka oli alun perin kunnostettu sammakoita varten – havainnollinen esimerkki siitä, kuinka yksityiskohtaista ja käytännönläheistä ympäristöhuomio voi olla. Lajien suojelu, luontoarvojen turvaaminen sekä tarvittaessa ympäristöhaittojen kompensointi ovat kiinteä osa kehittämistyötä.
Tämä on erittäin ajankohtaista myös Joddbölen teollisuusalueen kehittämisessä. Kuten Kotkassa, on ratkaisevan tärkeää noudattaa tarkasti kaikkia säännöksiä, selvittää ympäristövaikutukset perusteellisesti sekä minimoida ja tarvittaessa kompensoida mahdolliset haitalliset vaikutukset. Huolellisesti toteutettu YVA-menettely ja avoin viestintä eivät ole ainoastaan lakisääteisiä velvoitteita, vaan myös edellytys pitkäjänteiselle hyväksyttävyydelle ja luottamukselle.
Seudullinen vahvuus yhteisen kehitysyhtiön kautta
Cursorin toimitusjohtaja David Lindström antoi selkeitä ja suoria vastauksia siihen, miksi seudun – johon nykyisin kuuluu myös Loviisa – kannattaa hyödyntää yhteistä kehitysyhtiötä näissä tehtävissä. Cursorilla on noin 45 työntekijää, joilla on laaja-alainen osaaminen ja monilla pitkä kokemus teollisuudesta. Tämä asiantuntemus on resurssi, jota yksittäisillä omistajakunnilla ei olisi mahdollisuutta ylläpitää yksin.
Kuntien välinen yhteistyö perustuu pitkälti luottamukseen ja konkreettisiin tuloksiin, joita Cursor pystyy osoittamaan. Kun elinkeinopalvelut, invest in -toiminta, kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut sekä seudullinen koordinointi on koottu yhteen organisaatioon, syntyy sekä selkeyttä sijoittajille että tehokkuutta seudun toimintaan.
Oppeja omaan työhön
Matka tarjosi arvokkaita näkemyksiä siitä, kuinka pitkäjänteinen kaavoitus, aktiivinen maapolitiikka, ammattimainen investointien edistäminen ja avoin vuoropuhelu asukkaiden kanssa voivat yhdessä korkeiden ympäristövaatimusten kanssa vahvistaa alueen elinvoimaa. Kotka–Haminan seudun kehitys osoittaa, että selkeät roolit, yhteinen mandaatti ja systemaattinen työ – yhdistettynä huolelliseen ympäristövastuuseen – voivat johtaa konkreettisiin investointipäätöksiin ja vahvaan tulevaisuudenuskoon.
Benchmarking-matka tarjosi siten sekä inspiraatiota että käytännön työkaluja asukasneuvotteluryhmän ja Teollisuuspuisto-hankkeen jatkotyöhön Länsi-Uudellamaalla.
Teksti: Tom Gammals
Mitä tehdään?
Mitä mukaan?
Missä tavataan?
Tarjolla ruokaa ja kahvit!
